Melalahti - perinteitä maisemassa

Melalahti on maisemaltaan arvokas kylä Paltamossa, Oulujärven pohjoisrannalla. Ympäristöministeriön asettama maisema-aluetyöryhmä on 1992 valmistuneessa raportissaan nimennyt Melalahden yhdeksi valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisema-alueeksi. Leimaa-antavia piirteitä Melalahden maisemalle ovat vaara-asutuksen muodostamat pellot ja hakamaat sekä laajat Oulujärven selkävedet.

Paikan henki, genius logi, syntyy rehevistä, katajikkoisista hakamaista, harmaalepikoista, Myllymäen jyhkeistä kuusikoista ja avarista järvimaisemista. Vaikka viimevuosikymmeninä on tapahtunut runsaasti ennen avointen hakamaiden ja peltojen metsittymistä ja umpeenkasvua, Melalahden maisemalle on edelleen tunnusomaista avaruus.

Kalkkipitoinen kallioperä, yhdessä lämpimän pienilmaston kanssa, tarjoaa suotuisat kasvuolosuhteet monille harvinaisille kasvilajeille. Melalahti on ollut jo vuosisadan ajan kasviharrastajien ja tutkijoiden suosiossa. 1994 valmistuneen Melalahden maisemasuunnitelman mukaan alueelta löytyy 27 uhanalaista putkilokasvilajia, joista neljä on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, kahdeksan vaarantuneeksi ja 14 silmälläpidettäväksi.

Melalahtelainen Bertta Hietamäki on teoksessaan, Melalahden ihmisistä ja taloista, kuvannut ansiokkaasti vakinaisen asutuksen alkuaikoja Melalahdessa 1500-luvun puolivälissä kappaleessa Tänne mela toi. Oulujärven erämaille Savosta tulleesta  140 perhekunnasta osa asettui Melalahteen. Nämä kaskiviljelyn ammattilaiset olivat ensimmäisiä melalahtelaisen perinnemaiseman tekijöitä. Maatalous, lähinnä karjanhoito, on kaskikulttuurin jatkeena ollut merkittävin tekijä maiseman synnyssä ja säilymisessä. 

Perinteisten maankäytön muotojen vähetessä ja osalla alueista loppuessa umpeenkasvusta on tullut kylän maisemalle suurin uhka.

Melalahtelaiseen luontoon ja maisemaan pääsee tutustumaan Myllymäen ja Pertinpihan luontopoluilla. Molemmilla luontopoluilla voi hyvällä onnella kohdata liito-oravan, yhden pohjoisen havumetsävyöhykkeen harvinaisimmista nisäkkäistä.

Pertinpiha on 1920-luvulla rakennettu mökki, jossa on tallella kaikki sen asukkaiden käyttö- ja tarve-esineet. Mökki tuli kyläyhdistyksen omistukseen 1990-luvun puolivälissä silloisten omistajien Melalahden kyläkummien suosiollisella avustuksella.

Miksi ekomuseohankkeessa mukana?

1994 valmistuneen Melalahden maisemasuunnitelman laadinnan aikoihin lähes kaikki melalahtelaiset tiedostivat kotikylänsä valtakunnallisesti merkittävät maisema-arvot. Myös poikkeukselliset luontoarvot olivat tiedossa. Olihan aiheesta pidetty kylällä lukuisia yleisötilaisuuksia, joissa asioista oli kertomassa ulkopuolisia asiantuntijoita. Silloisen ympäristökeskuksen toimesta toteutettiin maiseman kunnostustöitä useissa kohteissa. Myös luontopolkuja ja nuotiopaikkoja rakennettiin.

Ajan kuluessa maisemat ovat monin paikoin kasvaneet jälleen umpeen ja myös rahoitusvaihtoehdot ovat vähentyneet. Kylän asukkaat ovat jo varsin ikääntyneitä, joten omatoiminen maisemien hoito ei onnistu. Myös tietoisuus elinympäristön arvoista on ehkä hieman päässyt unohtumaan.

Melalahti-Akatemian 2011 valmistuneessa joka savun kattaneessa tutkimuksessa Mahdollisuuksien Melalahti huomattava osa haastatelluista toivoi perinnekylän säilymistä ja kehittämistä.

Ekomuseo – muistoista tulevaisuuteen - hankkeelta toivomme tiedon ympäristöarvoista ja elintavoista siirtyvän tuleville sukupolville. Melalahteen on viimevuosina muuttanut ilahduttavasti uusia nuoria perheitä ja myös heillä on oikeus tietää kotikylänsä ympäristöarvoista ja menneisyydestä. Toivomme hankkeen myötä saavamme myös pientä piristysruisketta maiseman kunnossapitoon. Kaunis maisema on suuri vetovoimatekijä kylälle muuttoa harkitseville uusille asukkaille, sekä merkittävä viihtyvyystekijä nykyisille asukkaille.